Matkalla Madridiin mua liikuttaa kanssaihmisten hyvyys. Lentokoneen huono ilmanvaihto liikuttaa mun sisuskalujani.
En oksenna. Tällä kertaa. Kymmenenvuotiaana oksensin. Pääsin heti ensilennolla ukkosmyrskyn silmään.
Ilmaiset viinit jää nyt juomatta. Ennen olis harmittanut. ”Lasi mehua kiitos.” Nyt ei vois vähempää kiinnostaa.

Näin mä tulen täältä ilmojen halki jälleen. ¡Hola Madrid! Viime kerrasta onkin aikaa. Silloin oli osoite samassa maassa toisessa kaupungissa. Ja oli niinko tukka takana, elämä edessä. Nyt on fleda asettunut aloilleen tähän päähän ja elämä on edelleen suurimmaksi osaksi edessä. Sentäs.

Kahden yön unettomuus istuu olalla kuin kahden päivän darra. Milloin tultiin tähän, että stressi sai sijan tästä talosta? Kiire. Ihan vitun noloa. Kasvaa korvien välissä eikä ole todellista.
Avaruus on ajaton. Ote alkaa irrota itsestään ja oman todellisuuden takaa tulee välähdyksiä toisaalta. Silloin tiedän olevani oikeassa uomassa. Verho raottuu ja kurkistelen sen taa. Lämpö leviää rintaan.

Edessä räplätään neuroottisella otteella luuria. Toinen pelaa vieressä. Osuvat ikävästi näkökenttään ja ärsyynnyn hetkeksi. Olen erityisherkkä.
Sitten muistan hengittää. Rauha laskeutuu ja suljen silmät, mutta jätän sen kolmannen auki. All is good. Teen matkaa. Muutaman tunnin päästä saavun perille ja rakas ystävä on vastassa. Taas kutsuu naurava seikkailu meitä.

​Matkalla Madridissa pohdin linnojen ohella karmaa ja rakkautta. Ajetaan sähköpyörillä Retirossa ja aurinko täyttää mut keltaisella onnella.
Pysähdyn. Sanon ottavani arskaa ja ystävä nauraa: ”Pitäiskö sun sitten kääntyä aurinkoon?” ”Eiku otan sitä talvitakin selkään”, vastaan ja taas me nauretaan hulluna. Pimeys on niin passé.
Kevättalven lapsi kääntää kasvonsa kohti sitä aikaa, kun kaikki on taas ihanasti edessä.
Silloin on onnellisin hetki.
Pakottava tarve juosta täysillä elämään takki auki minkä kintuistaan pääsee.
Pakahtuen. Sydän läpättäen.
Lentäen. Hyppelehtien.
Kepeänä kohti kesää.
Rajattomana.
Ikuisena.
Elämän tarkoitus on tässä.

Madrid

Toledo

Lue myös: Rakas, riivattu Barcelona