Tuulia Kolehmainen Copyright 2022. All rights reserved.
Contact: info@tuuliakolehmainen.com / +358407601179
Värähtelin Olin nostanut taajuutta Kuin radiolähetin Ihmiset katsoivat suomalaiset ihmiset jotka katsovat vähemmän katsoivat nyt enemmän Enkä minä nuorentunut ollut Olin nostanut taajuutta Ja ...
Kolmensadan kuudenkymmenen viiden päivän jälkeen on ensimmäinen päivä Toisessa todellisuudessa se oli rakkauden vuosipäivä Siellä missä minä olin aloittelin alusta Aloitan joka aamu alusta, ...
Miten paljon äärirajat venyy? Millainen on hiljainen huuto, jota ei kuule? Entä jos en ole nähnyt vielä mitään? Mutta olen mä. Nähnyt, venynyt, paukkunut. Räjähdellyt. Päässyt samaistumisen ...
Valo joka herättää suljetut silmät Tämä loppumattoman laiska eksistentiaalinen kriisi Paahteesta pohjolaan ja takaisin Laventelinkukkien sinivioletti tuoksu yhäti nenässä tuuliselta päivältä ...
Barcelona ottaa mut vastaan Vanhan ystävän Ei ole viikkoa seitsemässä vuodessa, etten olis sun kaduillas Joogamatolla Helsingissä Passeig de Sant Joan, palmut ja kauempana pilkottava meri Meillä ...
Kaikki On Tosi Hyvin Nyt Lintuparvi hipoo pintaa Aura piirtää vettä Vaistonvaraista symmetriaa Luonto ON Kaikki voisi OLLA Eiranrannan kulmalla magneettinen kenttä Syksyn seisovissa vesissä ...
Ennennäkemätön sammaleisten kukkuloiden täplittämä maa avautuu siipien alla Alamaa Näyttää menninkäisten kodilta Multa oli rakkaus karkuteillä Se häivähteli here and there Sydämen kohdalla ...
Sivuvaloissa huomaan vuosien kulunEn enää tunnista itseäni peilistäPysähdy aika! HuudahdanOlen vasta alussa Tältäkö tuntuu aikuisuus mietin,kun neljän vuosikymmenen voimalla tunnen uudenlaista ...
Aurinkoisissa aamunkoitoissa olen onnellisin Nousevissa tuulissa Myötäisissä virroissa Kun kaikki on vasta alkamassa Jokainen aamu Haluan laulaa Ja olla tässä kevään ovella Aina yhtä ...
Häivähtelet näissä väreilevissä talvipäivissä Pakkasen polttamissa auringoissa Hiljaisuutesi tyrmistyttää minua Värisevä talviaamu Pölypallojen tanssi lattioilla ja viimeinen pannu yhdessä ...
Mantelipuut kukkivat ja lintuparvi tekee kevättä tammikuussa Andalusian talvi on erilainen Puut ja maat ovat raskaanaan appelsiineista Minä olen raskaana painavista mietteistä Talvi alkoi ...
Väsynein siivin lennän ystävän luo Andalusiaan parantamaan yhdessä. Tätä loputonta ei-mitään. Ystävä sanoo, että kerta kerralta me ollaan lähempänä. Hän on siinä oikeassa. Juuri nyt se ei ...
Se vuosi kiisi ohitse kuin pikajuna. Päiväni murmelina toistui yhä useammin ja mietin monesti omaa paikkaani lukemattomissa todellisuuksissa. Eniten tein töitä ja laiminlöin ihmissuhteita. ...
You say Espoo, I say HelsinkiYou say Italia, I say EspanjaYou say Hesa, mä sanon Stadi. Sä et loista, et sädehdi mun silmilleni. En löydä ketään kodistasi.Suljen tämänkin oven ja
Vietin viime synttäripäiväni yksin melko tyhjässä EMMAssa selfieitä näpsien Olafur Eliassonin Pentagonal Mirror Tunnel -teoksen peileistä. Valokuvaajan unelmapäivä! Sain olla rauhassa ja kukaan ...
Minä ja linnut – meillä on sama rytmi Aamuisin en tiedä kumpi minut herättää ensin, iPhonen sirkutus vai pihan laulujengi. Vetävät samaa biisiä. Äänet kietoutuvat yhteen silmäluomien läpi ...
Kevät kesä syksy kaamos talvi. Kuljen yössä Kaivopuiston rantaa. Varon muksahtamasta mereen. Kaupunki on kaukana, kaupunki on tässä. Katulamppujen valo ei ylety tälle äärimmäiselle kulmalle, ...
Valaistulla sillalla vietetään tänään ensimmäistä syntymäpäivää. Vuosi sitten näillä näppäimillä olin Marraskuun onnellinen. Kysymys kuuluukin: mites nyt menee? Kiitos kysymästä, hyvin. Jokin ...
Matkalla Barcelonassa edelliskesän haamut kiipeävät seinillä.Katsot vaieten lakattuja varpaankynsiäni.Kuollutmuistosuljetustakirjasta.Kiipeän seinälle. Aurinko sulattaa turistien massaa ...
Pehmeän hiljaisuuden takaa alkaa valua sanoja. Joku avasi hanan. Kuukausien eksistentiaalinen painiskelu on ohitse ja vietän elämäni kevättä – tai siis syksyä. Taas. Vuosi sitten tähän ...
Kesäpäivä kameran kanssa Helsingin edustalla sijaitsevissa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa.
Kuinka monesti on vielä synnyttävä uudelleen,parahdan tarot-pakan kuolemaa tuijottaen.Katson luontoon ja luonto vastaa: loputtomasti.Antakee armoo kelaan..Pikaloma Pariisissa, eläkepäivät ...
Tahmaisten aivojen kätköistänousee esiin uusi kevät tässäkin päässä.Satojen syreenien paksun makea tuoksu leijuu kaikkiallapehmeyden laskeutuessa kehoon.Illan valoisa lämpö kutittaa käsivarren ...
Koko kevään olen ollut uudella tapaa tutussa paikassa. Kaikki on hyvin ja ei ihan kummiskaan. Olen tyytyväinen ja valju. Hengaan hiljaisessa paikassa, jossa ajankulun vauhti menee yli hilseen. ...
Unennäkö on erottamaton osa elämää ja ihminen hajoaa ilman unia. Moni ohittaa unen viestit. Ei kannattaisi. Unet on parhaimmillaan ilmaista terapiaa, portti oivalluksiin ja lisääntyneeseen ...
Harmaan talven jälkeen aurinko rysähtää sisään likaisista ikkunoista valaisten nurkkani. Mikään ei jää siltä huomaamatta. Tämä on se hetki, jolloin alan kurottaa kohti kesää ja potea Välimeren ...
Koetan laittaa sanoja peräkkäin asialle, jolle ei ole sanoja. Nimi sillä on: valaistuminen. Syystä. Jokin painaa isosta katkaisijasta lampun päälle. Verhot avataan ja kaikki löytää siinä ...
Matkalla Madridiin mua liikuttaa kanssaihmisten hyvyys. Lentokoneen huono ilmanvaihto liikuttaa mun sisuskalujani.En oksenna. Tällä kertaa. Kymmenenvuotiaana oksensin. Pääsin heti ...
Barcelona joulukuussa 2015. Tulin tapaamaan vanhaa ystävääni. Kaupunkia, jossa asuin kahdeksan vuotta. Taas on kuin en päivääkään olisi ollut poissa. Kaikki niin läpikotaisin tuttua. ...
Tänään jouluaaton aattona on se päivä, jolloin aletaan taas liikkua kohti valoa. Talvipäivänseisaus on selän takana ja huomenna aattona on päivä stadin leveyksillä jo minuutin pidempi. ...
Ilma on sakeanaan merkkejä sille, joka osaa niitä lukea. Intuition ääni on kuultavissa sille, joka haluaa sitä kuunnella. Kaikella on paikkansa, aikansa, tarkoituksensa, ...
Koska minusta ennalta arvaamatta tuli ulos teksti, perustin blogin. En ole oikea kirjoittaja. Korkeintaan pöytälaatikkorunoilija, hilkulla een alle jäänyt ämmän ylioppilas äidinkielestä. ...
“Minulla ei ole rahaa, ei resursseja ei toiveita.Minä olen maailman onnellisin ihminen.” Näin toteaa lempikirjailijani Henry Miller Kravun kääntöpiirin ensimmäisellä sivulla. Nyt on ...